Maanhankinta

Maanhankinta perustuu maapoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyihin periaatteisiin, joilla kunnan kehitystä ohjaavaa taloussuunnittelua tukien voidaan varmistaa kunnan strategisen suunnittelun onnistuminen.

Maapoliittinen ohjelma 2006 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.3.2006 § 17. Maapolitiikan toiminta-ajatuksena on kuntarakennetta tiivistäen varmistaa kunnan kehittämiseksi, viihtyisän elinympäristön luomiseksi, yleisen asuntotuotannon turvaamiseksi ja muun suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi tarvittavan maan saaminen käyttöön oikeaan aikaan oikeasta paikasta kohtuullisella hinnalla.

Kasvusuuntien maanhankinnat valmistelee ja neuvottelee kaavoituspäällikkö Markku Uusimaa. Maapolitiikkaa ohjaa kunnanjohtaja, maakaupoista päättää kunnanhallitus ja merkittävimmistä maanhankinnoista kunnanvaltuusto. Maanhankinnat pyritään tekemään jopa 5 - 10 vuotta ennen alueiden käyttöönottoa. Näin varmistetaan kaavoitukselle, kunnallistekniikan suunnittelulle, rakentamiselle, kiinteistöjen muodostamiselle ja tonttien luovutukselle riittävästi aikaa.

Kunta hankkii ensisijaisesti rakentamatonta ns. raakamaata, jolla tarkoitetaan maata, jonka kaavoitusta harkitaan tai sitä on yleiskaavassa jo edellytetty.

Vuosittain hankitaan raakamaata sekä kaavojen virkistys- ja yhteiskäyttöalueita yht. n. 0,4 - 0,5 milj. eurolla.

Yksittäisissä maakaupoissa noudatetaan johdonmukaista hinnoittelua ja sopimusehtoja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Hintaerimielisyyksien ratkaisemiseksi on lunastusmenettelyllä käytetty erittäin harvoin, mutta näilläkin lunastustoimituksilla on saatu vahvistusta ja tukea käytetyille hintatasoille.

Kaavoitettavissa oleva raakamaareservi on enintään tyydyttävä. Kunnan kasvun turvaavat lisämaanhankinnat ovat jatkuvasti ajankohtaisia ja välttämättömiä.