LASTENSUOJELU

Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi. Tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään.

Lapsia, nuoria ja heidän perheitään tuetaan niin, että he voivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet vaarantuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lapsen vanhempia autetaan parempaan elämänhallintaan, jotta lapsi voisi palata mahdollisimman pian kotiinsa.

Lastensuojelutyö on yhteistyötä lasten vanhempien, päivähoidon, perheneuvolan, kotipalvelun, koulutoimen, terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Lastensuojelutoimenpitein autetaan lasta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on sellainen, että hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa.

Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen tilapäisten ongelmien vuoksi. Vaikeudet vanhempien elämäntilanteessa voivat olla niin raskaita, että he väsyvät ja tarvitsevat tukea selviytyäkseen.

Tarve lastensuojelun palveluihin voi syntyä myös vanhempien päihteiden käytön, mielenterveydellisten ongelmien, perheen ristiriitojen tai elämän hallitsemattomuuden vuoksi. Joskus lapsi voi itse vaarantaa kehityksensä esimerkiksi päihteiden käytöllä, koulupinnaamisella tai rikoksia tekemällä.

Lastensuojelua toteutetaan erilaisin lastensuojelun avohuollon tukitoimin, kiireellisen huostaanoton ja huostaanoton keinoin.

Lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelma

Ilmoitusvelvollisuus

Lastensuojeluasioissa ilmoitusvelvollisten määrä on laajentunut uuden lastensuojelulain (2008) ja lastensuojelulain muuttumisen myötä 1.3.2010. Lastensuojeluasioissa ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittavan yksikön, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt, toimeksiantosuhteessa olevat tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen syntyy, kun ilmoitusvelvollinen henkilö saa tehtävässään tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus on aina toteutettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä. Uudistuksessa ilmoitusvelvollisten piiriin tulevat Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus ulotetaan koskemaan myös niitä henkilöitä, jotka toimivat 25 §:ssä mainituissa tehtävissä toimeksiantosuhteisina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Uuden 25 a §:n mukaan ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Säännöksen tarkoituksena on ohjata ilmoitusvelvollisia tahoja toimimaan yhteistyössä perheen kanssa samalla varmistaen, että tieto lapsen mahdollisesta tuen tarpeesta tulee ajoissa lastensuojelun tietoon. Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tulee käytettäväksi erityisesti tilanteissa, joissa joku perheen jäsenistä on ilmoitusvelvollisen asiakas tai potilas. Vastaavasti kuin lastensuojeluilmoitus myös pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi on toteutettava viipymättä ja pyyntöä tehtäessä on ilmoitettava pyynnön tekemiseen johtaneet syyt.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Lailla säädetään myös velvollisuudesta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen (25 c §). Ilmoitusvelvollisia ovat lain mukaan samat tahot, jotka ovat velvollisia varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Säännöksen mukaan ilmoitusvelvollisen on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus salassapitosäännösten estämättä, jos hänen tiedossaan on, ettei lasta voi kotiuttaa synnytyssairaalasta ilman lastensuojelun tukitoimia.

Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia tekemään ennakollisen lastensuojeluilmoituksen, jos heidän tietoonsa tulee, että tulevan lapsen vanhemmalla on niin vaikea päihde- tai mielenterveysongelma, ettei vanhempi selviydy vastasyntyneen hoitamisesta ilman apua. Poliisin on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus perheväkivaltatilanteessa, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvän lapsen turvallisuus on uhattuna sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. Koska lapsi voidaan sijoittaa vankilan perheosastolle ainoastaan lastensuojelun sijoituspäätöksellä, on Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalla velvollisuus tehdä ilmoitus raskaana olevasta vangista, jos on tiedossa, että vankeusrangaistus jatkuu lapsen syntymän jälkeen.

Ennakollisen ilmoituksen kautta molemmat lapsen tulevat vanhemmat voidaan ohjata tarvittavien tukipalvelujen piiriin. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään päivystyspuhelimeen 050 420 1573. Kiireellisessä tilanteessa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava välittömästi ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalveluiden tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan myös arvioida välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat palvelut. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus voi kuitenkin alkaa vasta lapsen syntymän jälkeen, eikä ennakollisia lastensuojeluilmoituksia merkitä lastensuojelun ilmoitusrekisteriin.