|
Etusivu > Kuntapalvelut > Koulutus > Perusopetus
PERUSOPETUS
Koulunkäynti alkaa
|
Oppivelvollisuus aikaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kunta valvoo oppivelvollisuuden täyttymistä ja oppivelvollisuuden edistymistä. Psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella voi oppilaan koulunkäyntioikeus aikaa vuotta aikaisemmin tai myöhemmin kuin pääsääntö edellyttää. Koulun aloittamisiän muutosta vanhemmat hakevat erikseen.
Lapsen vammaisuus tai sairaus voi pidentää oppivelvollisuutta. Edellytyksenä on, että perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Tällöin oppivelvollisuus aikaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää yksitoista vuotta. Tämä todetaan erillisillä asiantuntijalausunnoilla.
|
|
|
Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti helmikuun aikana ja kouluun tutustuminen koulukohtaisesti kevään aikana.
|
Oppilaan koulupaikan määräytyminen
|
Haukiputaan kunta on jaettu kahdeksaan ala-asteen koulupiiriin ja kahteen yläasteen koulupiiriin. Lisätietoja sivistyspalvelujen toimistosta. Lähikoulua määriteltäessä otetaan huomioon oppilaiden koulumatkat ja liikenneyhteydet. Jos perusopetuksen oppilas on sairaalassa potilaana, on sairaalan sijaintikunta velvollinen järjestämään opetusta sairaalassa.
Mikäli huoltaja haluaa oppilaan käyvän koulua jossakin muussa kuin kunnan osoittamassa lähikoulussa, hän voi erillisellä sivistystoimenjohtajalle osoitetulla hakemuksella hakea oppilaalle koulupaikkaa muusta koulusta. Oppilaan huoltajat eivät voi itse määritellä oppilaan koulua. Muutoksesta on aina tehtävä erillinen päätös. Mikäli oppilas käy muuta kuin lähikoulua, huoltaja vastaa mahdollisista kulkemiseen liittyvistä kustannuksista.
|
 |
Koulunkäynti päättyy
Oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Kun perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksän vuotta, voi oppivelvollinen yleensä suorittaa oppivelvollisuutensa käymällä peruskoulun eli saamalla perusopetuksen.
Perusopetuksen tavoitteet
Perusopetuslain 2 §:n mukaan perusopetuksen tavoitteena on
- tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen
tukea oppilaiden kasvua eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
antaa oppilaille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Oppilaiden kehitystason mukaan on erikseen laadittu oppimistavoitteet eri vuosiluokkien osalta. Valtakunnalliset opetussuunnitelmat ja ohjeistot toimivat kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien pohjina.
Opetuskieli
Perusopetuksessa Haukiputaan kunnan koulujen opetuskieli on suomi.
Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma
Opetussuunnitelma on koulun toimintasuunnitelma. Opetussuunnitelma sisältää tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisen keinot, oppiaineet, oppiaineiden tuntijaot, oppiaineiden oppimäärät eli ainekohtaiset opetussuunnitelmat sekä oppilasarvostelun eräiltä osin. Opettajan tulee toimia opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmat ovat koulukohtaiset. Sivistyslautakunta hyväksyy opetussuunnitelmat ja niiden muutokset.
Vuotuisen suunnitelmassa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Vuotuisen suunnitelma hyväksyy kukin koulun oma johtokunta.
Oppiaineet ja oppilaanohjaus
PL 11 § säätää perusopetuksen oppimäärään sisältyvistä yhteisistä, vapaaehtoisista ja valinnaisista aineista sekä oppilaanohjauksesta. Perusopetuksen oppimäärä sisältää kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikka, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta.
Näiden lisäksi opetussuunnitelmassa voidaan määrätä annettavaksi opetusta muissakin aineissa, jotka soveltuvat perusopetuksessa annettavaksi. Opetussuunnitelman nojalla näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista. Vapaaehtoisella aineella tarkoitetaan ainetta, jonka opiskeluun oppilas osallistuu vain halutessaan. Valinnaisella puolestaan tarkoitetaan ainetta, joka on yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa, joiden välillä oppilaan tulee valita.
Perusopetuksen oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta. Sitä voidaan antaa sekä luokassa että yksilöllisenä ohjauksena. Osa oppilaanohjausta voi olla koulussa annettavaa ammatinvalinnanohjausta.
Koulun työaika
Perusopetuksen lukuvuosi aikaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää, joilla tarkoitetaan niitä päiviä, joina koululla on vuotuisen suunnitelman mukaan toimintaa, jolla toteutetaan opetussuunnitelmaa.
Käytännössä perusopetuksen asetuksen 7 § , rajaa koulun työaikaa lukuvuoden päättymisen osalta. Se on koko maassa viikon 22 lauantai eli toukokuun viimeiseksi tai kesäkuun ensimmäiseksi osuva päivä. Tästä päivästä 190 työpäivää taaksepäin laskien, lomat huomioiden, saadaan koulutyön alkamispäivä. Kunnat saavat itse määrittää koulutyöaikansa. Yleensä pyritään rytmittämään työ- ja lomapäivät samanaikaisiksi naapurikuntien ja koulujen kanssa. Koulutyö ei voi kuitenkaan aikaa ennen elokuun ensimmäistä päivää.
Asetuksella säädetään perusopetuksen oppilaiden keskimääräisistä viikoittaisesta tuntimäärästä. Sen mukaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille annetaan vähintään 19, kolmannen ja neljännen vuosiluokan oppilaille keskimäärin vähintään 23, viidennen ja kuudennen vuosiluokan oppilaille keskimäärin vähintään 24 ja seitsemännestä vuosiluokasta eteenpäin keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa. Oppitunnin pituus on 45-60 minuuttia, mutta opetukseen käytettävää aikaa voidaan jakaa tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Oppituntien väliin on tarkoituksenmukaista järjestää virkistäytymistauko.
Kouluruoka
Oppilaalle on päivittäin tarjottava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria ja ateriaa varten on varattava päivittäiseen ohjelmaan aikaa.
Ainevalinnat
|
Oppilas ja hänen huoltajansa päättävät oppiaineita koskevista valinnoista (vapaaehtoiset ja valinnaiset) saamansa informaation perusteella.
|
 |
|
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
13 § (6.6.2003/454)
Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomusta |
Oppilaan arviointi
Arvioinnin tarkoitus on pyrkiä ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Opettaja suorittaa oppilaan arviointia opetushallituksen antamien asetusten mukaisesti. Oppilaan arviointi koostuu oppimisen ja tulosten arvioinnin lisäksi työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnista. Oppilaalle ja huoltajalle on annettava tietoja arvioinnista. Vähimmäismääränä voidaan pitää kahdesti vuodessa annettavia tietoja. Annettaessa oppilaasta arviota tavoitteiden saavuttamisesta ja käyttäytymisestä käytetään joko numeroarviota tai sanallista arvioita.
Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10, jossa arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Sanallista arviointia voidaan käyttää vuosiluokilla 1-7. Lisäksi sanallisella arvioinnilla voidaan aina täydentää numeroarvostelua.
Päättötodistus annetaan perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle.
Oppilaan arvioinnista päättää kunkin aineen tai kokonaisuuden osalta oppilaan opettaja. Käyttäytymisen arvioinnin suorittaa oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja opettajat yhdessä. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Päätöksen uusimisesta tai uuden arvioinnin tuloksesta päättävät koulun rehtori ja opettajat yhdessä. Päätökseen tyytymätön huoltaja voi pyytää oikaisua lääninhallituksesta.
Tukiopetus
Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneillä tai muutoin erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennakoivasti pyrkien estämään oppilaan jälkeen jääminen. Tukiopetus on varsinaisten luokkatuntien ulkopuolella ja niiden lisäksi annettavaa opetusta.
Työrauha, kurinpito ja ojentaminen
Lapsen ja nuoren kasvatuksesta ja huollosta vastaavat ensisijaisesti hänen huoltajansa. Oppilaitoksissa oppilaan ja opiskelijan käyttäytymistä koskeva perussääntö on määritelty sekä perusopetus- että lukiolaissa ( PL 35, LL 25). Ne edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii.
Koululla on oikeus ojentaa oppilasta. Oikeus ulottuu koulunkäyntiin ja koulun alueeseen. Kurinpitorangaistukset ovat kaikissa kouluissa kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi ( PL 42, LL 34) Kirjalliseen varoitukseen ja erottamiseen haetaan muutosta 14 päivän aikana lääninoikeudelta. Oppilas voidaan erottaa perusopetuksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lapsen oppivelvollisuuden täyttämisen varmistamiseksi on opetuksen järjestäjän huolehdittava, ettei oppilas jää jälkeen opetuksesta keskeisten aineiden osalta erottamisenkaan aikana.
Perusopetuksessa voidaan häiritsevä oppilas määrätä poistumaan luokasta. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan työpäivän jälkeen määrätä tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä.
Oppilashuolto, työvälineet, kuljetukset
Oppilashuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä. Perusopetus ja sen edellyttämät oppikirjat, työvälineet ja tarveaineet ovat maksuttomia. Vammaisella tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä erityisopetuksen yhteydessä annettava kuntoutus ja opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät.
Perusopetuksen oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ja maksuton kouluateria.
Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on PL 32 §:ssä, jonka mukaan viittä kilometriä ( 5 km) pitempi matka oikeuttaa kuljetukseen tai avustukseen. Lyhyempikin matka oikeuttaa kuljetukseen tai avustukseen silloin, jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Mainittuja tekijöitä arvioitaessa on oppilaan ikä suhteutettava matkareittiin, kuljettavan reitin kuntoon, luonnonolosuhteisiin sekä muihin vastaaviin tekijöihin.
Oppilaan koulumatkaa ei ole välttämätöntä järjestää koko pituudeltaan, vaan oppilaan koulumatka voi osittain muodostua oppilaan itse kulkemasta osasta.
Kunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden kuljetus, päättää kuljetus- ja saattoavustuksista ja päättää oppilaan oikeudesta saada kuljetus tai avustus, kuljetusreitit sekä perusteet, joilla määritellään kuljetus- ja saattoavustusten myöntämisedellytykset, määrä ja muut tarpeelliset seikat.
Sivistyslautakunta päättää vuosittain ns. harkinnanvaraisista maksuttomista alle viiden kilometrin koulumatkoista tien vaarallisuuden perusteella. Muissa tapauksissa huoltajan tulee hakea maksutonta koulukuljetusta, josta päättää sivistystoimenjohtaja.
Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa yleensä oppilaaksi oton edellytykseksi asetetaan, että huoltaja vastaa oppilaan kuljetuksesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Oppilaita voidaan myös ottaa mukaan kunnan järjestämään koulukuljetukseen ja periä vanhemmilta se osa kuljetuskustannuksista, jonka voidaan katsoa kohdistuvan kyseiseen oppilaaseen.
Tapaturmat, kouluterveydenhoito
Oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on maksutonta silloin, kun tapaturma on sattunut koulussa tai koulumatkalla. Koulussa sattunut tapaturma on myös tapaturma, joka on tapahtunut koulun järjestämässä tilaisuudessa. Lisätietoja koululta tai sivistyspalvelujen hallinnosta.
Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa perusopetusta antavissa kouluissa.
|
